Ajankohtaista

17.11.2005

Suomalaiset levy-yhtiöt tehostavat toimiaan luvatonta tiedostojen jakoa kohtaan

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry (ÄKT) ilmoittaa jättäneensä eilen poliisille yhteensä kolmekymmentä uutta tutkintapyyntöä luvattomasta musiikin jakelusta vertaisverkoissa. Suomessa tänä vuonna vireille laitettujen tutkintapyyntöjen kokonaismäärä nousee näin 58:aan. Aikaisemmat 28 tapausta jätettiin poliisille huhtikuussa. Nyt jätetyt tutkintapyynnöt ovat osa äänitealan laajaa maaliskuussa 2004 käynnistettyä kansainvälistä operaatiota jolla pyritään kitkemään tietoverkoissa harjoitettava musiikin luvaton jakelu sekä turvaamaan laillisten verkkokauppojen toimintamahdollisuudet.


Oikeustoimet kohdistuvat kaikkien merkittävien tiedostojenjako-ohjelmien käyttäjiin. ”Kyseessä on laiton toiminta. Uudet tutkintapyynnöt eivät liene yllätys kenellekään. ÄKT ilmoitti jo huhtikuussa, että uusia tapauksia tullaan käynnistämään”, toteaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen piratismivalvonnasta vastaavasta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:stä (TTVK).


Ennätysmäärä oikeustoimia vireille 16 maassa – uusia kanteita vireille yli 2 100


Nyt toimeenpantuun neljänteen kanneaaltoon liittyi aiemman 11 maan rinnalle viisi uutta maata: Ruotsi, Sveitsi, Argentiina, Singapore ja Kiina (Hong Kong). Ruotsissa äänitealan laillisista markkinoista on viimeisen viiden vuoden aikana hävinnyt 34 % ja 1,1 miljoonan ruotsalaisen arvioidaan säännöllisesti käyttävän vertaisverkkoja. Warner Music Finland Oy:n toimitusjohtaja Marita Kaasalaisen mukaan: ”Ruotsia on pidetty verkkopiratismin paratiisina ja sen mukaantulo operaatioon oli vain ajan kysymys. On sinänsä ikävää, että toimintaan täytyy puuttua meillä ja muualla näin vahvoin keinoin, mutta rikollisen toiminnan kitkeminen on kuitenkin elinehto laillisille kauppapaikoille. Vain laillisesti toimivat markkinat turvaavat meille jatkossakin ihmisten työpaikat, antavat taiteilijoille ja tekijöille mahdollisuuden elää musiikin tekemisellä ja takaavat kuluttajille monipuolisen musiikkitarjonnan.”


Kokonaisuudessaan oikeustoimien kokonaismäärä Yhdysvallat pois lukien on nyt yli 3 800. Maasta riippuen ne käsitellään joko siviili- tai rikosjuttuina. ”Suomessa tapaukset ajetaan rikosperusteisesti”, toteaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Tutkintapyynnöt on kohdistettu henkilöihin, joiden on todettu jakavan merkittävässä määrin musiikkitiedostoja. ÄKT:llä ei ole tietoa musiikkia luvatta levittävien henkilöllisyydestä. Poliisi saa kyseiset tiedot operaattorilta poliisilain säännösten perusteella.


Laittomien tiedostojen määrä Internetissä edelleen 900 miljoonaa


Äänitelan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n (International Federation of Phonographic Industry) mukaan laittomien musiikkitiedostojen määrä Internetissä on pysynyt vuoden 2005 alkupuolen vakaana ollen 900 miljoonaa. Nettipiratismin kasvua on pystytty hillitsemään huomioon ottaen, että samaan aikaan laajakaistaliittymien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti 13 %.


Kanne- ja tiedotuskampanja on parantanut laillisten musiikin verkkokauppojen toimintamahdollisuuksia. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla myytiin maailmanlaajuisesti yhteensä 186 miljoonaa musiikkitiedostoa. Tämä on yli kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Luvusta puuttuvat mobiilimusiikki ja ns. subscription–palvelut, joiden ennustetaan kasvavan jopa downloadkauppaa nopeammin. Myös Suomessa musiikin verkkokauppa osoittaa tahmean alun jälkeen piristymisen merkkejä. Suomessa toimii tällä hetkellä jo kymmenen laillista online-musiikkikauppaa. ÄKT:n arvion mukaan downloadkauppa ylittänee singlemyynnin vielä kuluvan vuoden aikana.


Aiemmista jutuista sovittu yksitoista – korvaussummien keskiarvo 3 409 euroa


ÄKT on sopinut tähän mennessä aiemmin vireille laitetusta 28 tapauksesta yksitoista. Sovittujen korvausten keskiarvo on ollut 3 409 euroa. Suomalaisten vastaajien keski-ikä on ollut 30 vuotta ja mukana on ollut niin koululaisia, opiskelijoita kuin ammatissa toimivia. Korvausten lisäksi vastaajien maksettavaksi on useimmissa tapauksissa kirjoitettu sakkolappu. ”Olemme vastaisuudessakin valmiita neuvottelemaan sovintoratkaisuja ilman, että tapaukset viedään rikosjuttuina käräjille”, vahvistaa ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää.


Uusi laki tiukentaa otettaan verkkopiratismista


Eduskunta hyväksyi lokakuussa tekijänoikeuslain muutokset, jotka tulevat pääosin voimaan 1 päivä tammikuuta 2006. Eduskunta otti selkeän ja johdonmukaisen kannan tietoverkoissa tapahtuviin tekijänoikeudenloukkauksiin; laitonta on niin luvaton musiikkitiedostojen jakaminen kuin niiden kopioiminen vertaisverkoista. Yksityisen kopioinnin tulee uuden lain mukaan tapahtua laillisesta lähteestä.


Tiedostojen luvattoman jakamisen osalta laki muuttuu ankarammaksi. Uuden rikoslain mukaan tekijänoikeusrikoksesta voidaan vastaisuudessa tuomita se, joka tietoverkoissa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa tekijänoikeuden haltijaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Rangaistus tekijänoikeusrikoksesta on sakko tai enintään kaksi vuotta. Erona vanhaan lakiin on, että loukkaukselta ei enää edellytetä ansiotarkoitusta. Vanha laki teki rajanvedosta rikoksen ja rikkomuksen välillä tulkinnanvaraista. Tämä vaikeutti mm. poliisitutkintaa, koska rikkomusten osalta poliisilla on pienemmät tutkintavaltuudet. Uusi rikoslaki mahdollistaa poliisille mm. kotietsintäoikeuden.


Koska uusi laki tulee voimaan vasta tammikuussa 2006, sovelletaan nyt vireille laitettuihin tapauksiin vielä tekoajan lievempää lainsäädäntöä. ”Tapaukset viedään tutkintaan epäiltyinä tekijänoikeusrikkomuksina, josta voi maksimissaan olla seurauksena sakkorangaistus. Ensi vuonna tilanne on toinen”, vahvistaa Kotilainen.


Valistustyö jatkuu – vanhemmille suositetaan Digital File Check ohjelman käyttöä


TTVK on jo useita vuosia jakanut valistusta ja tietoa nettipiratismin laittomuudesta. Tämän vuoden tammikuussa käynnistettiin osana kansainvälistä yhteistyötä myös suomalaisille internet-vertaisverkon käyttäjille suunnattu valistuskampanja. Kampanjan aikana musiikkia luvatta vertaisverkossa jakaneet henkilöt ovat saaneet tietokoneensa kuvaruudulle viestin, jossa on huomautettu toiminnan laittomuudesta ja mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista. Kaiken kaikkiaan viestejä on tähän mennessä lähetetty yli 52 miljoonaa ja Suomessakin tuhansia.


TTVK:n Taloustutkimuksella toukokuussa 2005 teettämän kyselyn perusteella 72 % suomalaisista tiesi musiikkitiedostojen jakamisen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa olevan laitonta. Laillisena toimintaa piti 11 % ja 17 % vastaajista ei osannut sanoa käsitystään asiasta. Ikäluokassa 15 – 24 toiminnan tiesi laittomaksi 81 % ja 25 – 34 vuotiaista 75 %. Lapsiperheissä vastaava tietoisuus oli 78 %.


”Tekijänoikeuslain uudistustyön yhteydessä käyty vilkas kansalaiskeskustelu lienee nostanut yleistä tietoisuutta toiminnan laittomuudesta entisestään”, arvioi ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä. Hänen mukaansa etenkin lapsiperheissä olisi kuitenkin paikallaan uhrata puolisen tuntia asian käsittelyyn ja tarkistaa kotitietokone esimerkiksi Digital File Check (DFC) ohjelmaa käyttäen. Syyskuussa julkaistu ilmainen DFC-ohjelma etsii tietokoneelle asennettuja tiedostojenjako-ohjelmia ja auttaa poistamaan tai estämään ne. DFC-ohjelman käyttäminen on luottamuksellista eikä sen käyttämisestä välity mitään tietoa tekijänoikeuksia valvoville tahoille. ”Kokemukset osoittavat, että tämänkaltaiselle ohjelmalle on todellista tarvetta. Vaikka jo neljä viidestä lapsiperheestä tietää, että musiikkitiedostojen jakaminen Internetissä ilman lupaa on laitonta, niin todellisuudessa nuorten vanhemmilla näyttää kuitenkin harvemmin olevan tietoa, siitä mihin kotitietokonetta käytetään. Tämä näkyi hyvin konkreettisesti siinä, että Suomessa jo kiinnijääneiden nuorten vanhemmille tuli yllätyksenä se, että kotikoneesta oli tullut osa suurta ja laitonta tiedostojenjakoverkkoa”, kertoo Kyyrä.


Vuosi 2005 voitollinen piratismikamppailussa


Elokuva- ja musiikkiala ponnistelevat laillisen verkkokaupan puolesta useilla eri rintamilla. Valistuksen ohella alat ovat turvautuneet myös käräjöintiin. Vuosi 2005 on tuonut mukanaan useita voittoja, jotka edesauttavat laillisten palveluiden pääsyä markkinoille.


USA:n Korkein oikeus antoi kesäkuussa ratkaisunsa Grokster-tapauksessa. Korkein oikeus vahvisti kolmivuotisen oikeusprosessin päätteeksi sen, että Grokster- ja StreamCast -vertaisverkko-ohjelmat kehittäneet yhtiöt ovat vastuussa ohjelmien käyttäjien tekemistä oikeudenloukkauksista. Piste tapaukselle saatiin viime viikolla, kun Grokster sitoutui lopettamaan tiedostojenjako-ohjelman levittämisen ja ohjelman tukemisen sekä maksamaan oikeudenhaltijoille korvauksena 50 miljoonaa dollaria. Yhtiön kotisuilla on luettavissa lyhyt info, jossa todettiin muun muassa seuraavasti: ”There are legal services for downloading music and movies. This service is not one of them. Grokster hopes to have a safe and legal service available soon.” Grokster päätöksen seurauksena myös suosittu WinMX lopetti jo aiemmin p2p-ohjelmistonsa jakamisen.


Oikeudenhaltijoiden voittokulku on jatkunut tämän jälkeenkin; ensin Australian liittovaltion tuomioistuin totesi syyskuussa Kazaa-vertaisverkko-ohjelman takana olevat ohjelmayhtiöt vastuulliseksi Kazaan avulla tehdyistä tekijänoikeusloukkauksista. Oikeus katsoi jutussa näytetyksi sen, että Kazaan omistavien yritysten olisi ollut mahdollista rajoittaa Kazaalla tehtyä luvatonta jakamista, joka oli ollut pitkään yhtiön tiedossa. Niiden intressissä ei kuitenkaan ollut oikeudenloukkausten rajoittaminen. Yhtiöiden liikevaihto tulee lähinnä mainostuloista ja niiden talouden kannalta on parempi mitä enemmän niiden ohjelmaa käytetään luvattomaan tiedostojenjakoon. Australian tuomiota seurasi voitollinen Soribada päätös Koreassa ja taiwanilaisen Kuro-nimisen p2p-palvelun takana olevien tahojen tuomitseminen n. 90 000 $ korvauksiin ja kovimmillaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksiin.