Ajankohtaista

17.10.2006

TTVK käyttää ensimmäistä kertaa tiedonsaantioikeuksia koskevaa uutta lainsäädäntöä

Vireille yli 8 000 uutta tapausta


Musiikkitoimiala ilmoitti tänään laittavansa vireille yli 8 000 uutta oikeustointa 17 maassa. Nyt toimeenpantuun kuudenteen kanneaaltoon liittyivät uusina maina Brasilia, Meksiko ja Puola. Oikeustoimien kokonaismäärä on nyt yli 13 000 Yhdysvallat pois lukien. Maasta riippuen ne käsitellään joko siviili- tai rikosjuttuina. ”Suomessa tähän mennessä vireille laitetut 73 tutkintapyyntöä ovat olleet rikosperusteisia”, toteaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:stä (TTVK).


Tapauksia sovittu yli 2 000 keskimäärin 2 300 eurolla


Kansainvälisesti tutkintaan saatetuista tapauksista on tähän mennessä päästy sovintoon yli 2 300 vastaajan kanssa. Sovintosumma on keskimäärin 2 349 € tapausta kohden. TTVK:n poliisille jättämästä 73 tapauksesta on tähän mennessä sovittu 42 keskimäärin 1 700 eurolla. Korvausten lisäksi vastaajien maksettavaksi on useissa tapauksissa kirjoitettu sakkolappu. ”Törkeimmissä tapauksissa vaadimme rangaistusta tekijänoikeusrikoksista ja tapaukset viedään käräjäoikeuksiin”, lisää Kotilainen.


Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen rikoslain säännöksen mukaan tekijänoikeusrikoksesta voidaan nykyisin tuomita se, joka tietoverkoissa loukkaa tekijänoikeuden haltijaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Erona vanhaan lakiin on, että loukkaukselta ei enää edellytetä ansiotarkoitusta. Maksimirangaistus tekijänoikeusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta.


TTVK käyttää uusia tekijänoikeuslain mukaisia tiedonsaantioikeuksia


Aiemmasta poiketen TTVK lähtee nyt Internet-piraattien kimppuun siviilikantein. Tekijänoikeuslakiin lisättiin vuoden 2006 alusta lukien säännökset, joiden ansiosta on mahdollista estää tiedostojen laiton jakaminen. Tuomioistuimet voivat yksittäistapauksissa määrätä salassapitosäännösten estämättä Internet-palveluntarjoajan luovuttamaan oikeudenhaltijalle yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta saatetaan luvatta yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa. Tiedon saatuaan oikeudenhaltijat voivat nostaa kanteen teleliittymän haltijaa vastaan toiminnan lopettamiseksi. Samalla he voivat vaatia lainmukaiset tekijäoikeuskorvaukset sekä heille laittomasta toiminnasta aiheutuneet kulut. Tuomioistuin voi kieltotuomion lisäksi asettaa loukkaajalle tehosteeksi uhkasakon.


Oikeudenhaltijat voivat myös vaatia tuomioistuimelta määräystä, jolla Internet-palveluntarjoaja velvoitetaan estämään asiakastaan levittämästä tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoa. Käytännössä tämä merkinnee sitä, että teleyritys katkaisee asiakkaan liittymän ja estää näin laittoman aineiston levittämisen. Estomääräystä voidaan hakea samaan aikaan kuin kanne loukkaajaa vastaan on vireillä ja kiireellisissä tapauksissa jopa ennen varsinaisen kieltokanteen nostamista.


TTVK:n tavoitteena on nyt selvittää ensimmäistä kertaa uusien säännösten toimivuutta käytännössä. Kyseiset pykälät lisättiin lakiesitykseen eduskuntakäsittelyn loppuvaiheissa lakivaliokunnassa, koska lakiesitys ei sellaisenaan täyttänyt tietoyhteiskuntadirektiivin asettamia vaatimuksia. ”Mikäli kokemukset uusista keinoista osoittautuvat tehokkaiksi, harkitsemme säännösten laajempaa käyttöä Internetpiratismin kitkemiseksi”, vahvistaa Kotilainen.


Tietoisuus toiminnan laittomuudesta lähes 70 %


TTVK on tutkinut vajaan kahden vuoden aikana kolmasti kuluttajien tietoisuutta siitä, mitä Suomen laki sanoo musiikkitiedostojen jakamisesta ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Taloustutkimus Oy:n tutkimusten perusteella keskimäärin 69 % kuluttajista tietää, että musiikkitiedostojen jakaminen ilman oikeudenhaltijan lupaa on laitonta.


Viimeisimmässä, syyskuussa 2006 tehdyssä tutkimuksessa tietoisuus toiminnan laittomuudesta jakautui ikäryhmittäin seuraavasti: 15-25 vuotta 76 %, 25-34 vuotta 75 %, 35-49 vuotta 69 % ja 50-79 vuotta 49 %.


Vaikka tietoisuus toiminnan laittomuudesta on korkea, oikeudenhaltijat aikovat jatkaa aktiivisella valistus- ja tiedotuslinjalla. "Eritoten nuorten nettikäyttäjien valistusta on syytä jatkaa aktiivisesti. Hyvä esimerkki jo toimeenpannusta valistuksesta on TTVK:n alkuvuodesta peruskoulujen yläasteille toimittama tietopaketti tekijänoikeudesta ja piratismista”, Kotilainen toteaa.


Oikeudenhaltijat uskovat tietoisuuden kasvun auttavan myös musiikin online-kauppojen asemaa. "Digitaalisten musiikkimarkkinoiden kehitys Suomessa vuonna 2006 on ollut varsin lupaavaa. Toivomme toki, että vieläkin useampi hankkisi digitaalisen musiikin laillisesta kaupasta. Suomessa kun toimii tällä hetkellä jo yli kymmenen valikoimaltaan laajaa ja hinnaltaan edullista musiikin online-kauppaa", toteaa toiminnanjohtaja Arto Alaspää Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:stä.


DirectConnect-hubit erityisvalvontaan


Luvattomassa tiedostojen jaossa käytettävät tekniset sovellukset vaihtelevat maittain. Pohjoismaissa ja eritoten Ruotsissa ja Suomessa suosituksi on noussut DirectConnect tiedostojen vaihto-ohjelma. DirectConnect perustuu chat-huoneiden tapaisiin ns. hubeihin. Näissä hubeissa käyttäjät voivat chattäillä, selailla toistensa tiedostoja ja jakaa niitä keskenään. Usein hubit asettavat sisäänpääsyvaatimukseksi sen, että käyttäjällä on tietty määrä tiedostoja jaossa.


Käyttäjämääriltään ja jaossa olevan aineiston perusteella Ruotsi ja Suomi ovat koko maailman kärkimaita. Suomessa toimii tätä nykyä yli 750 julkista hubia ja Ruotsissa vastaava luku on yli 1 100. TTVK:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 150 000 aktiivista vertaisverkkojen käyttäjää. ”TTVK:n valvonnan painopisteenä loppu- ja ensivuodelle ovat eritoten DC-hubit”, vahvistaa Kotilainen.


Lailliset digitaaliset musiikkimarkkinat


• yli 350 laillista digitaalisen musiikin kauppapaikkaa maailmanlaajuisesti, tarjolla parhaimmillaan yli 3 miljoonan kappaleen valikoima.


• vuonna 2005 digitaalisen musiikkimyynnin arvo oli 1.1 miljardia USD, joka on n. 5.5% musiikin kokonaismarkkinoista.


• Digitaalinen musiikkimyynti jakautui globaalisti suhteessa 50:50 online- ja mobiili-myyntiin, mutta erot eri markkinoiden välillä olivat suuria: Esim. USA:n myynnistä 70% oli online-myyntiä, kun taas Japanissa 90% myynnistä tuli mobiilimarkkinoilta.


• Ääniteteollisuus julkaisi vuonna 2005 yli 120 000 albumia mukaan lukien uutuudet, uudelleenjulkaisut ja pelkästään ladattavat digitaaliset julkaisut. Albumijulkaisujen määrä suurilla markkinoilla on kasvussa – esim. USA:ssa kasvua oli 36 %.


• Nielsen SoundScanin tutkimus osoittaa, että USA:ssa yli neljännes viime vuoden kaikista albumijulkaisuista tapahtui ladattavassa digitaalisessa muodossa


• Universal Music ilmoitti tammikuussa 2006 suunnitelmastaan julkaista yli 10 000 jo myynnistä poistettua albumia uudelleen ladattavassa digitaalisessa muodossa. Myös muilta levy-yhtiöiltä odotetaan merkittävää lisäystä digitaalisten julkaisujen määrässä


• Apple on vuoden 2001 jälkeen myynyt yli 58 miljoonaa iPod:ia, joista 16.6 miljoonaa pelkästään vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon aikana. iPod:in myötä musiikinkuuntelun määrä on kasvanut ja erilaiset kuuntelutavat ovat lisääntyneet


• 3G -musiikkipuhelimet tarjoavat uuden houkuttelevan musiikinkulutustavan. IFPI arvioi, että tällä hetkellä maailmanlaajuisesti on jo n. 110 miljoonaa 3G -kuuntelijaa


• Musiikin tilauspalveluiden arvo vuonna 2005 oli n. 113 miljoonaa dollaria. Tämä vastaa n. 7% digitaalisista musiikkimarkkinoista. Musiikin tilauspalveluilla on maailmanlaajuisesti yhteensä n. 3,4 miljoonaa käyttäjää.


• Yli puolet (56%) viimeisen puolen vuoden aikana musiikin lataamisen aloittaneista käyttää internetin laillisia musiikkipalveluita. Yli vuoden musiikkia ladanneiden joukossa vastaava luku on 41%. (TNS, Maaliskuu 2006)


• Iso-Britanniassa 11% musiikin lataajista siirtyi laittomista vertaisverkoista (p2p) laillisten musiikkipalvelujen käyttäjiksi vuonna 2005 (TNS, Maaliskuu 2006) Ranskassa pelkästään laillisia musiikkipalveluita käyttävien kuluttajien määrä nousi vuoden 2005 aikana kahdestakymmenestäkolmesta prosentista kolmeenkymmeneenkuuteen prosenttiin.


• Oikeustoimien pelko on siirtänyt musiikin lataajia laillisten musiikkipalvelujen asiakkaiksi: USA:ssa 25% laillisiin musiikkipalveluihin siirtyneistä (NPD, June 2006), Iso-Britanniassa 42% (EMR, September 2006) ja Japanissa 35% (RIAJ, August 2006) ilmoitti oikeustoimien pelon syyksi musiikin laittoman lataamisen lopettamiselle.


• Huoli tietoturvasta, viruksista ja vakoiluohjelmista vaikutti osaltaan laitonta tiedostojenjakoa koskeviin asenteisiin. 20% haastatelluista USA:ssa (NPD, June 2006), 59% Iso-Britanniassa (EMR, September 2006), 25% Puolassa (ZPAV, July 2006) ja 46% Japanissa ilmoittivat turvallisuusriskit syyksi tiedostonjakopalveluiden välttämiselle (RIAJ, June 2006).