Ajankohtaista

05.03.2012

Ministeriöiden muistio Väärentämisen vastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA)

MUISTIO 29.2.2012

Ulkoasiainministeriö
Oikeusministeriö
Opetus‐ ja kulttuuriministeriö
Työ‐ ja elinkeinoministeriö
Valtiovarainministeriö


Väärentämisen vastainen kauppasopimus (ACTA)

Väärentämisen vastaisella kauppasopimuksella (Anti‐Counterfeiting Trade Agreement, ACTA)pyritään tehostamaan teollis‐ ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjuntaa kansainvälisesti. Sopimus täydentää tältä osin Maailman kauppajärjestön WTO:n TRIPS‐sopimusta (Sopimus teollis‐ ja tekijänoikeuksiin liittyvistä näkökohdista) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn hallinnoimia sopimuksia. Sopimus ei sisällä teollis‐ ja tekijänoikeuksien suojaa, esimerkiksi suoja‐aikaa tai suojan tasoa, koskevia määräyksiä.

Euroopan unioni, kuten myös Suomi, pitää tärkeänä teollis‐ ja tekijänoikeuksien vahvempaa kansainvälistä täytäntöönpanoa eurooppalaisten yritysten ja oikeudenhaltijoiden kannalta eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tuoteväärennösten kauppa ja piratismi ovat kansainvälistä toimintaa, johon ei pystytä puuttumaan tehokkaasti pelkästään kansallisin tai EU-toimin. Toimintaan liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Neuvotteluihin osallistumalla Euroopan unioni halusi vaikuttaa tulevan sopimuksen sisältöön ja muokata sitä unionilainsäädännön suuntaiseksi. Tämä tavoite saavutettiin.

Sopimuksen sisältö ja vaikutukset lainsäädäntöön

Väärentämisenvastainen kauppasopimus kattaa yleisten ja institutionaalisten määräysten ohella määräyksiä kansainvälisestä yhteistyöstä, täytäntöönpanokäytännöistä sekä oikeudelliset puitteet
teollis‐ ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanolle. Se sisältää siviili‐ ja rikosoikeudellisia määräyksiä, määräyksiä tulliviranomaisten toimista sekä Internetissä tapahtuvista oikeudenloukkauksista ja teknisistä toimenpiteistä.

Euroopan unionissa näitä kysymyksiä säädellään useilla direktiiveillä ja asetuksilla. ACTA-sopimuksen unionin toimivaltaan kuuluvien määräysten, joita ovat muut kuin rikosoikeusmääräykset, on katsottu olevan EU:n nykyisen lainsäädännön mukaisia. Valtioneuvosto katsoo, ettei sopimus myöskään aiheuta merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Sopimuksen osapuolet

Neuvotteluissa olivat mukana EU:n ja sen jäsenmaiden lisäksi kymmenen maata: Japani, Yhdysvallat, Australia, Etelä‐Korea, Kanada, Marokko, Meksiko, Singapore, Sveitsi ja Uusi-Seelanti. Näiden lisäksi mikä tahansa WTO:n jäsen voi hakea liittymistä sopimukseen.

Sopimuksen hyödyt

Teollis‐ ja tekijänoikeuksien tehokas täytäntöönpano hyödyttää eurooppalaisia innovatiivisia yrityksiä ja luovan työn tekijöitä sekä tukee innovatiivisten ja luovien alojen taloutta. Samalla se turvaa laillisten tuotteiden kaupasta saatavia verotuloja. Sopimuksen hyötyjen odotetaan kasvavan jäsenkunnan laajentumisen myötä. Suomi toivoo erityisesti nousevien talouksien, kuten Kiinan ja Venäjän mukaan tuloa.


Sopimuksen allekirjoittaminen

Sopimus on avoinna allekirjoittamista varten 1.5.2013 saakka. EU ja sen 22 jäsenvaltiota Suomi mukaan lukien allekirjoittivat sopimuksen 26.1.2012. Japani, Yhdysvallat, Australia, Etelä‐Korea, Kanada, Marokko, Singapore ja Uusi‐Seelanti antoivat allekirjoituksensa jo lokakuussa 2011. Allekirjoittamalla sopimuksen EU ja sen jäsenvaltiot turvaavat mahdollisuutensa osallistua ACTA-komitean työjärjestyksen laatimiseen, vaikka ne eivät olisikaan vielä sopimuksen osapuolia sen voimaan tullessa.

Sopimuksen voimaan tulo

Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että kuusi allekirjoittajaa ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen, jolloin sopimus tulee voimaan näiden kuuden allekirjoittajan kesken 30. päivänä kuudennen ilmoituksen jälkeen. Japanin hallitus on sopimuksen tallettaja. Muiden allekirjoittajien osalta sopimus tulee voimaan 30. päivänä kunkin yksittäisen hyväksymisilmoituksen jälkeen. Ilmoituksia sopimuksen hyväksymisestä ei ole vielä tähän mennessä saatu. Suomi allekirjoitti sopimuksen hyväksymisvaraumin, mikä tarkoittaa sitä, että sopimukselle on saatava eduskunnan hyväksyntä Suomen toimivaltaan kuuluvilta osin ja tasavallan presidentin on hyväksyttävä sopimus ennen kuin Suomi voi jättää oman hyväksymisilmoituksensa.

EU:n sitoutuminen sopimukseen

Suomessa valtioneuvosto on valmistellut väärentämisen vastaista kauppasopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Eduskuntaa kuultiin vuonna 2007 ennen neuvottelujen käynnistämistä, tämän jälkeen neuvottelujen aikana useaan otteeseen neuvottelukantojen muodostamiseksi kulloinkin esillä oleviin kysymyksiin sekä vuonna 2011 sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevista päätöksistä (U 69/2008 vp ja E 104/2007 vp). EU:n toimivaltaan kuuluvilta osin eduskunta on jo antanut myönteisen kantansa sopimuksen tekemiselle. Euroopan Parlamentin hyväksyntä tarvitaan kuitenkin sopimuksen tekemiselle unionin toimivaltaan kuuluvilta osin. Koska kyseessä on sekasopimus, ACTA on hyväksyttävä myös EU:n jäsenvaltioissa.

Suomen sitoutuminen sopimukseen

Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta sitten, kun eduskunnan suostumus sopimuksen Suomen toimivaltaan kuuluville rikosoikeusmääräyksille on saatu ja tasavallan presidentti on hyväksynyt sopimuksen. Hallituksen esityksen valmistelua ei ole vielä aloitettu. Ottaen huomioon sen, että sopimuksen määräykset kuuluvat pääosin unionin toimivaltaan, ei ole tarkoituksenmukaista, että Suomi ilmoittaisi sopimuksen hyväksymisestä ennen kuin myös EU on sopimuksen hyväksynyt.

Sopimuksen voimaantulon vaikutukset

Julkisuudessa on esitetty epäilyksiä muun muassa siitä, että sopimus velvoittaisi tulliviranomaiset takavarikoimaan matkailijoiden elektronisia laitteita ja teleoperaattorit sulkemaan käyttäjien Internet‐yhteydet. Sopimuksen on epäilty heikentävän kansalaisten yksityisyyden suojaa ja ilmaisunvapautta. Lisäksi sopimuksen on väitetty estävän rinnakkaislääkkeiden tuonnin ja siten heikentävän lääkkeiden saatavuutta.

Sopimus ei velvoita osapuolten viranomaisia tarkastamaan matkailijoiden matkatavaroita, kannettavia tietokoneita, musiikkisoittimia tai matkapuhelimia. Kansalaisten perusoikeuksia ja  -vapauksia koskevien epäilysten hälventämiseksi EU:n komissio on päättänyt viedä sopimuksen EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi.

Sopimus ei aseta internet‐palvelujen tarjoajille uusia velvoitteita eikä tässä suhteessa uuden lainsäädännön säätämisvelvoitetta Suomelle eikä EU:lle. Se ei edellytä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) esimerkiksi sulkevat käyttäjien internet‐yhteydet tai rajoittavat niitä loukkaustapauksissa, eikä vaadi sopimuksen osapuolia säätämään tätä koskevaa lainsäädäntöä. Toisaalta sopimus ei myöskään estä tällaisen tai muunlaisen, sopimusta pidemmälle menevän lainsäädännön antamista. Näin jotkut maat voivat halutessaan asettaa tiukempia velvoitteita palvelujen tarjoajille.

Sopimus ei tiukenna lääkkeiden tuonnin tai kauttakulun valvontaa nykyisestä. Tältä osin EU:n tullilainsäädäntö on keskeisessä asemassa. Sitä ollaan parhaillaan muuttamassa, mutta ei suinkaan ACTA‐sopimuksen takia.

Neuvottelujen avoimuus

Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Yksittäisten neuvotteluasiakirjojen luovuttaminen julkisuuteen ei ollut kuitenkaan mahdollista neuvottelujen ollessa kesken, sillä tämä olisi voinut vaikeuttaa EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttamista sekä aiheuttaa haittaa kansainvälisille suhteille. Maaliskuussa 2010 EU:ssa päätettiin pyrkiä lisäämään neuvottelujen avoimuutta. Neuvottelukumppanien kanssa päästiin tämän jälkeen yhteisymmärrykseen sopimustekstin julkistamisesta, ja sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken. Sopimus julkistettiin vielä kertaalleen luonnoksena lokakuun alussa 2010 ja lopullinen sopimusteksti joulukuussa 2010 oikeudellisen tarkistuksen jälkeen.

Suomessa informoitiin eri kansalaisjärjestöjä neuvottelujen tilanteesta julkisuuslainsäädännön asettamissa rajoissa. Kansalliset lausuntokierrokset sopimusneuvotteluista järjestettiin huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2010 sekä sopimuksen allekirjoittamisesta huhti‐toukokuussa
2011. Lisäksi syyskuussa 2008 ja toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriö piti yleisölle avoimen ACTA‐sopimusta käsittelevän seminaarin.