Tekijänoikeuden syntyminen

Tekijänoikeudesta säädetään tekijänoikeuslaissa (404/1961). Tekijänoikeuden perusperiaatteena on suojata kaikkia teoksia kaikissa niiden ilmenemis- ja käyttömuodoissa. Tekijänoikeuslain 1 §:ssä on esimerkinomainen luettelo teoslajeista.

Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti teoksen tekemisen myötä. Jotta teos saisi suojaa, on sen oltava tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Oikeuskirjallisuudessa puhutaan teoskynnyksestä. Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat eri aloilla, ja vaatimuksiin vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon käytännön seikat vaikuttavat teoksen muotoon. Runot saavat suojan lähes poikkeuksetta, kun taas tuolin muotoilulta edellytetään huomattavaa omaperäisyyttä. Teoksen laatu tai siihen käytetyn työn määrä sinällään eivät vaikuta teoskynnyksen ylittymiseen. Teoskynnyksen ylittämistä käsitellään muun muassa tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa.

Tekijänoikeus voi Suomessa syntyä vain luonnollisille henkilöille. Yritykset ja yhteisöt voivat olla tekijänoikeudenhaltijana vain, jos oikeus on siirretty niille siirtosopimuksella. Sen sijaan lähioikeudet syntyvät usein suoraan yrityksille.

Tekijänoikeuden syntyminen ei edellytä teoksen rekisteröintiä tai merkintää tekijänoikeudesta, kuten ©-merkkiä. Tekijä voi kuitenkin halutessaan tehdä teokseen merkinnän, jolla hän luopuu osasta tai kaikista oikeuksistaan.

Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.